Tampereelle tarvittaisiin kulttuuriympäristöohjelma

Parikymmentä aktiivia kokousti 13.1. Tammelan Voimassa. Keskustelu oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Käytännön vaikutuskeinoja keksittiin useita ja työryhmiä perustettiin. Niistä lisää myöhemmin. Seuraava kokous on 27.1. klo 13 samassa paikassa.

Todettiin, että nykyinen Facebook-ryhmä ei ole toimiva tiedotuskanava. Tarvitsemme lisää huomiota, joten sivu toimisi tässä paremmin kuin ryhmä, jonka näkyvyys on huonompi.

FB:n ja blogin postauksia ym. kannattaa jakaa omissa somekanavissa. Mielipidekirjoituksia kannattaa kirjoittaa ja niitä voidaan julkaista myös blogissa.

Keskustelussa esiin tullutta:

Laissa on kaksi tapaa suojella rakennus

a) sr eli säilytettävä rakennus -merkintä. Kunta ei voi peruuttaa itse omaa suojelupäätöstään. Se voi kuitenkin uudistaa kaavansa. Maakuntamuseo voi aiheellisesti kysyä: mihin arvo on yhtäkkiä kadonnut? Viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden tuomari käytännössä määrittää rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon. Purkukieltopäätöksiä on välillä annettu, välillä ei.

b) rakennusperintölaki mahdollistaa, että rakennusperintö suojellaan Elyn viranomaispäätöksellä. Aloitteen voi tehdä yhteisö, kunta tai rakennuksen omistaja itse. Kustannukset valtion kassasta, mutta käytännössä museovirastolla ja ympäristöministeriöllä ei ole pitkään aikaan ollut varattuna tähän rahaa! Elyn entistämisrahat ovat pikkurahoja. Tampereella on neljä rakennussuojelulailla suojeltua rakennusta: Tirkkosen talo, hotelli Tammer, Kauppahalli ja Finlaysonin tehdas.

=> Yhdyskuntalautakuntaan eli uuteen kaavaehdotukseen on saatava kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa tavara-asema ja puutalot säilytetään.


Autoliikenne on elänyt mutkan kanssa jo pitkään ja vuosia on vielä edessä, jos purkukaava jyrätään läpi, jolloin seuraa valituskierros. Liikenteen hidastuminen ruuhka-aikoina johtuu ainoastaan stop-merkeistä. Alikulku voitaisiin tehdä vaikka heti kevyelle liikenteelle, jolloin autot eivät risteäisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa.

Kaupunki teetti FCG:llä useita tielinjauksia, joissa oli mukana myös täysin toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joissa tavara-asema säilyy. Mitä tapahtui muutamassa kuukaudessa, kun yhtäkkiä säilyttävä vaihtoehto ei ole mukana kaavoituksessa? Ratapihankadulla on useita liittymiä. Kaupunki haluaa pitää kiinni Vellamonkadun liittymästäkin. Mitä enemmän liittymiä, sitä enemmän autoliikenne hidastuu, ja tieltä käännytään myös Hämpin parkkiin.

Tunneli myytiin alun perin ajatuksella, että se vie autoruuhkat pois keskustasta. Nyt uutta, autoja keskustaan syöttävää Amuritunneli-liittymää kaavaillaan Mustalahden tienoille 25 miljoonalla. Henkilöautoilun vähentäminen on pormestariohjelmassa, mutta tavara-aseman alueen rakennusten säilyttäminen ei estä autoilua Ratapihankadulla.

Ja kuten aiemmin on tullut ilmi: kaupungin rakennusoikeuden myyntitulot on jo alueen aiemmassa kaavoituksessa otettu huomoon. Ajatus oli aiemmissa neuvotteluissa, että tavara-aseman seutu säilyy kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena! Kaava-alueen pohjoispäähän lisättiin eteläpään rakennusten säilyttämisen vuoksi pois jäävää rakennusoikeutta korvaavaa rakennusoikeutta. Tavara-aseman korjausarvio on neljä miljoonaa euroa. Se pitäisikin nähdä liikenneinvestointina.

Tampereelle tarvittaisiin kulttuuriympäristöohjelma. Sellainen on monilla pienemmilläkin kaupungeilla. Kaupungin rahankäytön kärki pitäisi olla myös muissa kuin tie- ja rakennushankkeissa. Suomi täytti 100 vuotta ja tänä vuonna tavara-asema ja Morkku täyttävät molemmat 111 vuotta. Purettuja taloja on jo liikaa menneisyyden häpeätahrana. Vapriikissa on parhaillaan esillä Kadonneet kaunottaret -näyttely. Kunnostettuna tavara-asema on sekoitus kansallisromanttisuutta ja nikkarityylistä rautatieläistyöläisten historiaa.

Tampere tarvitsisi kulttuuritilastrategian.
Finlaysonilla, Näsilinnassa ja Hiedanrannassa oli ennen perusteellista kunnostusta ruohonjuuritason toimintaa. Tavara-asemalla ja Morkullakin olisi ollut käyttäjiä, jos se olisi omistajan puolelta sallittu ja jos minimikorjaukset olisi tehty. Kaupungilla on useita tiloja tyhjillään. Kulttuuritoimijoiden lisäksi tiloja voitaisiin antaa pienyritysten käyttöön kaupungin innovaatiostrategian mukaisesti.