Joulukuun kansalaiskokouksen satoa

Sinikka Torkkola, Juhana Suoniemi ja Aleksi Jäntti kansalaiskokouksessa. Kuva: Saana Heinänen. 

Pro tavara-asema –liikkeen aktiivi Sinikka Torkkola (vas.) kutsui koolle kansalaiskokouksen 30.12.2017 Tammelan Voimaan. Osallistujia oli yli 50.

Viranomaiset olivat suunnitelleet tammikuulle neuvottelua, jonka tausta-aineisto vuoti julki. Kyse ei ollut julkisuuslain perusteella salaisesta aineistoista, mutta sen sisältö hämmensi, sillä luonnosehdotuksessa Morkku säilyisi, mutta tavara-asema purettaisiin ja sen viereen rakennettaisiin 8-kerroksinen talo.
Aamulehti 23.12.2017

Yritettiinkö suojelupäätös siis purkaa kaikessa hiljaisuudessa ilman poliittista päätöksentekoa? Lainvoimainen kaavapäätös ja kaupunkilaisten mielipide oltiin valmiita ohittamaan.

Torkkola muistutti, että kaupunginhallitus linjasi vuonna 2016, että Ratapihankadusta tehdään päätös. Mainintaa tarkemmasta linjauksesta ei annettu. Käytännössä tuntematon ohjausryhmä teki omavaltaisesti päätöksen suorasta tielinjasta.

Kokouksessa kysyttiin apulaispormestari Aleksi Jäntiltä, kuka on päättänyt, että Ratapihankadun suora linjaus, tavara-aseman purku ja kahdeksankerroksinen uudisrakennus ovat uuden kaavoituksen lähtökohta. Jäntin mukaan taustalla on monipuolinen viranomaisvalmistelu.

– Linjaus tulee ehdotusmuodossa yhdyskuntalautakuntaan, josta se etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Viimeisen sanan sanoo hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus.

Jänttiä kritisoitiin virkamiesvalmistelun taakse piiloutumisesta. Yhdyskuntalautakunnan pitäisi saada arvioitavakseen useita vaihtoehtoja, eikä vain yhtä Jäntin ajamaa. Jäntti itse kannattaa rakennuksen purkamista ja suoraa tielinjausta.

Apulaispormestari muistutti, että julkisten tilojen, kuten päiväkotien sisäilmakorjausrahat menevät samasta potista, kuin tavara-aseman kunnostus. Päiväkodissa työskentelevä kommentoija ärsyyntyi tästä.

– Sanot, että jos tavara-asema ja Morkku säilytetään, rahaa ei riitä sisäilmaremontteihin. Se on paskaa. Sisäilmaongelmista eroonpääsy vaatii isompia päätöksiä eikä kellään täällä ole siihen valtuuksia.

Torkkola huomautti, että 1200 miljoonan budjetissa muutaman miljoonan korjauskulut eivät ole suuri summa.

Arkkitehti Leena Strandén muistutti, että asemakaavassa uudisrakennusoikeus, 44 000 kerrosneliömetriä, siirrettiin alueen pohjoisosaan. Lähtökohta oli, että Morkun alueesta tehdään kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jota ei rikota.

Kokouksessa ehdotettiin mm. että tavara-asemasta säilytetään vain sen korkein osa, joka siirrettäisiin vastakkain Morkun kanssa, jolloin tie kulkisi suoraan. Kommentoijat arvelivat, että osittainen purkaminen ei ole mahdollista, koska rakennuksella on suojelupäätös.

Keskustelijat olivat erimielisiä mahdollisuuksista kunnostaa tavara-asema. Torkkola muistutti, että asiasta ei ole tutkimustietoa.