Tähän mennessä tapahtunutta

Ratapihankatua on linjattu jo vuosien ajan. Tässä tiivistelmä viime vuosien tapahtumista.


1. Tie menee Morkun päältä

Vuonna 2006 kaupunki piti tavara-asemaa tärkeänä osana kaupunkikuvaa ja 40 kilometrin tuntinopeutta liikennettä rauhoittavana tekijänä Ratapihankadulla.

“Suunnitteluratkaisu perustuu valittuun tavoiteverkkoon. Ratapihankadun linjauksessa oli kaksi vaihtoehtoa Tavara-aseman toimistorakennuksen kohdalla. Ensimmäisessä linjaus-vaihtoehdossa Ratapihankatu kiertää toimistorakennuksen. Toisessa linjausvaihtoehdossa Ratapihankatu on linjattu toimistorakennuksen kohdalla suoraksi, jolloin toimistorakennus joudutaan purkamaan. Suunnittelun aikana käydyissä keskusteluissa kaupunki on todennut toimistorakennuksen olevan tärkeä osa alueen kaupunkikuvaa eikä sen purkamiselle ole perusteita. Tämän johdosta päädyttiin linjauksen osalta toimistorakennuksen säilyttävään vaihtoehtoon yksi. Sen vuoksi Ratapihankadun geometria on melko pienimuotoista toimistorakennuksen kohdalla. Keskusteluissa todettiin, että nopeusrajoituksen ollessa riittävän alhainen 40 km/h ei pienimuotoinen geometria ole liikenteen toimivuuden kannalta haitta, vaan toimii enemmänkin liikennettä rauhoittavana tekijänä.”

Ratapihankadun yleissuunnitelma välillä Itsenäisyydenkatu–Lapintie Syyskuu 2006.

Ensimmäisessä suunnitelmassa uusi tie olisi mennyt puisen seuraintalo Morkun yli, mistä nousi häly. Kaava meni uudelleen valmisteluun. Tavara-aseman säilyttämistä ajava Juhana Suoniemi (vihr.) oli tuohon aikaan apulaispormestari Hanhilahden varapuheenjohtaja. He päättivät edellyttää virkamiehiltä tavara-aseman säilyttävää vaihtoehtoa.

Pro tavara-asema -ryhmä eli kansanliike perustettiin keväällä 2013.


2. Tie menee tavara-aseman päältä, asema siirretään Morkun tilalle
Nähtäville laitetusta kaavasta tuli paljon palautetta ja kansanliike alkoi kerätä nimiä adressiin. Kansanliike esitti Ratapihankadun linjauksen muuttamista niin, että katu olisi kulkenut tavara-aseman ja puisen rautatieläisten seuraintalo Morkun välistä.

Paperi- ja nettiadressi kasvoi yhteensä 8 558 ihmisen kannanotoksi. Adressi luovutettiin kaupunginvaltuustolle marraskuussa 2013. Apulaispormestari Pekka Salmi esitti luovutustilaisuudessa, että asema siirrettäisiin Morkun paikalle.

Kaava meni uudelleen valmisteluun. Ratapihankadun linjauksen muuttaminen ei saanut tarpeeksi kannatusta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vaihtoehdon, jossa tavara-asema siirrettäisiin Morkun tilalle. Tämä ei ollut kansanliikkeen toiveiden mukainen ratkaisuehdotus.

Päätöstä tehtäessä tavara-aseman siirron hinnaksi arvioitiin 1,6 miljoonaa euroa. Myöhemmin kustannusarvio kaksinkertaistui 3,2 miljoonaan euroon. Kaupunginhallitus ei myöntänyt lisämäärärahaa rakennuksen siirtämiseen. Kaupunginhallitus päätti, että tavara-aseman tontin ja lähialueen osalta käynnistetään asemakaavanmuutos.

Morkun puolustajat valtasivat talon ja kannattivat, että siitä tehdään epäkaupallinen ja julkinen tila kaupunkilaisten käyttöön. Senaatti-kiinteistöt halusi pitää talon tyhjänä siihen asti, kunnes kaava valmistuu. Kiinteistö siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen 8.5.2015.

Yhdyskuntalautakunnan enemmistö ja virkamiehet olivat huolissaan liikennejärjestelyistä, kuten Tammelan ruuhkautumisesta.

Juhana Suoniemi muistutti, että sekä Ratapihankatu, tunneli ja Hämpinparkki maksavat kaupungille paljon ja ne tehdään vain autoilun kasvun nimissä. Tullin, asemakeskuksen, kannen ja Tammelan tuleva kehitys edellyttää hänen mielestään sekä julkisen tilan lisäämistä että kävelyolosuhteiden parantamista.


3. Tie menee tavara-aseman päältä, Morkku säilytetään

Kesällä 2017 nousi uudelleen esiin kaupungin aikomus purkaa tavara-asema. Väliaikainen tie oli laitettu kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä. Valoton risteys on ollut pitkään pimeä ja vaaraksi kulkijoille.

Morkun aukion ja Ratapihankadun asemakaavoituksesta järjestettiin avoin yleisötilaisuus 11.9.2017.

Kansanliikkeen edustajien mielestä Vellamonkadun loppupää voitaisiin muuttaa kevyenliikenteen väyläksi, joka alittaisi Ratapihankadun. Alikulun kautta voitaisiin järjestää myös kulku tavara-asemalle.

Pro tavara-asema –liikkeen työryhmä laati kannanoton, jonka se lähetti kaupungin kirjaamoon syyskuussa 2017. Lue teksti täältä.