Morkku puretaan ja tavara-aseman siirtoa valmistellaan sen paikalle

- huhtikuuta 12, 2020

Tavara-aseman siirtoa on alettu valmistella. Kuva: Milja Mansukoski

Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti helmikuussa 2020 pitää voimassa kielteisen päätöksen 113-vuotiaan rautatieläisten seuratalo Morkun suojelusta. Tampereen Tammelalaiset ei hae korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa. Tavara-aseman siirron valmistelu alkoi jo alkuvuonna, ja Morkku puretaan näillä näkymin toukokuun aikana. Lue lisää Vasen kaista -verkkolehdestä.

Tavara-aseman ja Morkun suojelijat ovat pahoillaan päätöksestä. Tiessä oleva mutka on siirretty samaan kohtaan, jossa se oli vuonna 2013, ja kevyt liikenne ja autoliikenne kohtaavat nyt paljon jouhevammin ja turvallisemmin. Tässä kohtaa mutka olisi voitu pysyvästi pitää ilman, että yli 100-vuotiaita taloja olisi tarvinnut siirtää tai purkaa.

Morkusta säästetään käyttökelpoisia osia

Aamulehti kertoi huhtikuussa 2020, että Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen on ajanut Morkun vanhojen käyttökelpoisten osien säästämistä ja kierrättämistä. Ovia, ikkunoita ja pattereita irrotetaan talosta ja arvotaan kiinnostuneiden kesken. Purkufirman kautta jatkokäyttöön menee myös hirsiä ja kivijalat.

Morkku on dokumentoitu kulttuurihistorian tallentamiseksi. Myös kierrätys ja purku dokumentoidaan.

Seuraava teksti Morkusta on Pelastetut kaunottaret -näyttelystä.

Rautatieläisten seuraintalo Morkku alkuperäisessä ulkoasussaan. Kuva: Tampereen museot

Morkku ja veturimiesten asuintalo ovat pala Puu-Tammelaa

Morkku
valmistunut: 1907
arkkitehti: Bruno Granholm
tyylisuunta: jugend

Veturimiesten asuintalo
valmistunut: n. 1902

Samana vuonna tavara-aseman kanssa valmistunut rautatieläisten seuratalo Morkku edusti alunperin kansallisromanttista tyyliä. Granholm on allekirjoittanut myös seuratalon piirustukset. Epäsymmetrisessä kokonaisuudessa näkyi vaikutteita karjalaisesta, norjalaisesta ja sveitsiläisestä puuarkkitehtuurista.

Talo rakennettiin talkoovoimin ja keräysvarolla rautatieläisten harrastustoimintaa varten. Rakennusta jatkettiin 50-luvulla seitsemällä metrillä etelään päin. Taloon tehtiin juhlasali, näyttämö ja useita huoneita. 1960-luvun julkisivusaneerauksessa talon ulkoasusta tuli pelkistetty. Kaikki ikkunat ja ovet muutettiin, ja torni sai lähteä.

Seuratalossa on järjestetty juhlia ja tansseja ja siellä kokoontui ainakin kirjastoyhdistys, voimisteluseura, soittokunta ja kuoroja. Talossa toimi myös lastentarha ja myöhemmin Åke Blomqvistin tanssikoulu. Se on toiminut muun muassa bänditiloina sekä teatterikäytössä. 1990–2000-luvuilla Morkussa oli Ahaa Teatteri, kunnes rakennus jäi tyhjilleen vuonna 2009. Lukuisilla tamperelaisilla on paljon henkilökohtaisia muistoja Morkusta.

Morkku vallattiin joulukuussa 2013 kahdesti ja vielä kolmannen kerran tammikuussa 2014. Valtaajat kaipasivat tilaa kulttuurille ja muulle epäkaupalliselle toiminnalle, kuten liikunnalle. He vastustivat tavara-aseman säilyttämistä Morkun kustannuksella.

“Lisäksi siellä oli rautatieläisten kirjasto, jonka vakikäyttäjiin kuului muuan pikkulikka Kaivokadulta. Tämä lukuhulluksi tunnustautunut neito tuli myöhemmin tunnetuksi kirjailija Anni Polvana.”
Matti Wacklin Tampereen tammelalaiset ry:n verkkosivuilla

“Morkku on lempinimi, jonka käyttäjät antoivat ulkoisesti vähäiseltä näyttävälle seuratalolle. Murteessa sana merkitsee pikkuista ja vaatimatonta, mutta myös murjunoloista rakennusta, mitä Morkku ei kai koskaan ennen 2000-luvun tietoista heitteille jättöä ole ollut.”
Matti Wacklin Tampereen tammelalaiset ry:n verkkosivuilla

Viereinen veturimiesten asuinrakennus valmistui arviolta jo 1902. Asuntojen lisäksi talossa toimi tavara-aseman kirjauskeskus ja kellarissa oli kerhotiloja. Talon ulkoasu ja sisätilat ovat säilyneet suurimmaksi osaksi alkuperäisessä asussaan.

---

Tavara-aseman siirto-urakan ja Morkun purkamisen hoitaa Kreate Oy, joka on tehnyt Tampereen kaupungin kanssa 2,7 miljoonan euron sopimuksen. Tamperelainen kertoi loppuvuonna 2019, että "tavara-aseman siirto on urakkana ja projektina ainutkertainen Suomessa. Vastaavan kokoluokan kivirakenteisen talorakennuksen siirto on Suomessa harvinainen tapahtuma, kuvailee kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen."

Tavara-aseman alueen suojelukiista on ollut pitkä ja monipolvinen prosessi. Lue aiemmin tapahtunutta tästä kirjoituksesta. Lue muiden tamperelaisten säilyneiden talojen tarinoita jutusta Rötisköstä helmeksi.