Tavara-aseman 111-vuotinen historia lyhykäisyydessään


Tavara-asema oli valtava kompleksi radan varressa. Kuvassa näkyy myös seuratalo Morkku alkuperäisasussaan.
Kuva: Tampereen museot, Niels Rasmussen, 1930-1931.

Tavara-asemalla teloitettiin ensimmäisiä punavankeja

valmistunut: 1907
arkkitehti: Bruno Granholm
tyylisuunta: jugend

Arkkitehti Bruno Granholm suunnitteli suurimman osan vuosisadan vaihteen asemarakennuksista Suomessa. Rautatielaitos rakennutti tavara-aseman ja sen kylmät varastohallit eli peltimakasiinit tavarakuljetusten vastaanottoa, lähettämistä ja välivarastointia varten.

Ratapiha-alue erotettiin aidalla ja pengerryksellä muusta kaupungista. Rautatietunnelia edeltänyt Tammelan silta sivusi tavara-aseman ja Morkun talon päätyjä.

                  Kuva: Teuvo Mäkinen 1937, Tampereen museot

                                          Kuva: Lähde tuntematon, jostain kirjasta?

Tavara-aseman jo puretut peltimakasiinit suoristettiin radan puolelta myöhemmin ja pistoraiteet poistettiin. Pisimmillään koko rakennuskompleksi oli yli 300 metrin pituinen, ja se ulottui Erkkilän sillalle saakka.

                          Kuva: Yle

                                        Kuva: Yle

Sisällissodan aikana peltimakasiineissa pidettiin punaisia ja venäläisiä vankeja. Aaltopeltiseiniin jäi luodinreikiä muistuttamaan taisteluista.  Seinän palanen on esillä Vapriikin 1918 -näyttelyssä. Vankeja myös teloitettiin rakennuksen seinustalle. Peltimakasiinista selvisivät mm. Pispalan punakaartin päällikön Aatto Koivusen vaimo ja tyttäret sekä Arvo Poika Tuominen.


                         Urheilijoita peltimakasiinissa sisällissodan jälkeen. Kuva: Tampereen museot


Tavara-aseman toimiston ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta esimerkiksi pääsisäänkäynti oli alunperin kaksiovinen.


                           Kuva: Tampereen museot 20-30-luku.

                                                                                              Kuva: Aamulehti 6.5.1928



Tavara-aseman alkuperäinen käyttötarkoitus päättyi Viinikan cargo-alueen valmistuttua.

Myöhemmin rakennuksessa oli päävuokralaisena Tampereen Ooppera, joka piti siellä toimistoa ja varasto- ja harjoitelutilojaan. Toisessa kerroksessa oli teekkarien saunatila. Rakennus oli Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, mutta tällä hetkellä sen omistaa Tampereen kaupunki. Talo on ollut jo vuosia tyhjillään.


                                                   Kuva: Iris Havola

                                   Kuva: Milja Mansukoski

Kansanliike Tampereen vanhan tavara-aseman puolesta -ryhmä sai alkunsa Facebookissa vuonna 2013. Kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi (Vihr.) kutsui koolle kansalaiskokouksen, jonka seurauksena aktiivit alkoivat kerätä adressia tavara-aseman säilyttämisen puolesta. Ratapihankadun rakentaminen uhkasi vuoroin tavara-aseman, vuoroin viereisen seuratalo Morkun kohtaloa. Myös tämä blogi sai alkunsa vuonna 2013. Aktiivit pyysivät julkisuuden henkilöiltä kannanottoja rakennuksen puolesta. Klubilla järjestettiin tukikonsertti ja paneelikeskustelu.

Tampereen kaupungin johdolle luovutettiin rakennuksen purkamista vastustava yli 8 500 allekirjoittajan adressi marraskuussa 2013. Kaupunki suojeli rakennuksen asemakaavassa siirrettävänä. Kun Ratapihankadun kaavoitus virisi uudelleen vuonna 2017, aktiivit kokoontuivat uudelleen. Pro tavara-asema ja Morkku -ryhmä korosti, että myös seuratalo Morkku ja toinen puutalo tulee säilyttää.

       Veturmiesten asuintalo, rautatieläisten seuratalo Morkku ja tavara-asema muodostavat kokonaisuuden. Kuva: Iris Havola

Rakennushistoriaselvityksessä vuodelta 2003 todetaan, että tavara-asemaa ja sen lähiympäristöä kunnostamalla on mahdollista säilyttää kerros ratapihan 100-vuotista historiaa keskellä uudistuvaa kaupunkia. Tavara-aseman kaupunkikuvallinen merkitys on suurin, koska se luo yhdessä veturitallien kanssa aseman rakennettua kultuuriympäristöä. Puutalot muodostavat historiallista arvoa yhdessä tavara-aseman kanssa.

Tämä teksti on kirjoitettu alunperin Pelastetut kaunottaret -näyttelyä varten. Kesäkuussa 2018 Tampereen kaupunginhallitus päätti pitäytyä nykyisessä kaavassa, jossa tavara-asema on suojeltu siirrettävänä. Seuratalo Morkku on jäämässä sen alle, kun taloa siirretään 24 metriä pois tulevan ajoradan eli Ratapihankadun päältä.


                                Kuva: Yksityiskohta ensimmäisestä kuvasta. Tampereen museot.