Tavara-aseman 111-vuotinen historia lyhykäisyydessään
 |
Tavara-asema oli valtava kompleksi radan varressa. Kuvassa näkyy myös seuratalo Morkku alkuperäisasussaan.
Kuva: Tampereen museot, Niels Rasmussen, 1930-1931. |
Tavara-asemalla teloitettiin ensimmäisiä punavankejavalmistunut: 1907
arkkitehti:
Bruno Granholm
tyylisuunta:
jugend
Arkkitehti
Bruno Granholm suunnitteli suurimman osan vuosisadan vaihteen
asemarakennuksista Suomessa. Rautatielaitos rakennutti tavara-aseman ja sen
kylmät varastohallit eli peltimakasiinit tavarakuljetusten vastaanottoa,
lähettämistä ja välivarastointia varten.
Ratapiha-alue erotettiin aidalla ja pengerryksellä muusta kaupungista. Rautatietunnelia edeltänyt Tammelan silta sivusi tavara-aseman ja Morkun talon päätyjä.  
Kuva: Lähde tuntematon, jostain kirjasta?
Kuva: Yle
 Sisällissodan aikana peltimakasiineissa pidettiin punaisia ja venäläisiä vankeja. Aaltopeltiseiniin jäi luodinreikiä muistuttamaan taisteluista. Seinän palanen on esillä Vapriikin 1918 -näyttelyssä. Vankeja myös teloitettiin rakennuksen seinustalle. Peltimakasiinista selvisivät mm. Pispalan punakaartin päällikön Aatto Koivusen vaimo ja tyttäret sekä Arvo Poika Tuominen.  Tavara-aseman toimiston ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta esimerkiksi pääsisäänkäynti oli alunperin kaksiovinen.   Tavara-aseman alkuperäinen käyttötarkoitus päättyi Viinikan cargo-alueen valmistuttua. Myöhemmin rakennuksessa oli päävuokralaisena Tampereen Ooppera, joka piti siellä toimistoa ja varasto- ja harjoitelutilojaan. Toisessa kerroksessa oli teekkarien saunatila. Rakennus oli Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, mutta tällä hetkellä sen omistaa Tampereen kaupunki. Talo on ollut jo vuosia tyhjillään.  
Kansanliike
Tampereen vanhan tavara-aseman puolesta -ryhmä sai alkunsa Facebookissa vuonna
2013. Kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi (Vihr.) kutsui koolle
kansalaiskokouksen, jonka seurauksena aktiivit alkoivat kerätä adressia tavara-aseman säilyttämisen puolesta. Ratapihankadun rakentaminen uhkasi vuoroin tavara-aseman, vuoroin viereisen seuratalo Morkun kohtaloa. Myös
tämä blogi sai alkunsa vuonna 2013. Aktiivit pyysivät julkisuuden henkilöiltä
kannanottoja rakennuksen puolesta. Klubilla järjestettiin tukikonsertti ja paneelikeskustelu.
Tampereen kaupungin johdolle luovutettiin rakennuksen purkamista vastustava yli 8 500 allekirjoittajan adressi marraskuussa 2013. Kaupunki suojeli rakennuksen asemakaavassa siirrettävänä. Kun Ratapihankadun kaavoitus virisi uudelleen vuonna 2017, aktiivit kokoontuivat uudelleen. Pro tavara-asema ja Morkku -ryhmä korosti, että myös seuratalo Morkku ja toinen puutalo tulee säilyttää.  Rakennushistoriaselvityksessä vuodelta 2003 todetaan, että tavara-asemaa ja sen lähiympäristöä kunnostamalla on mahdollista säilyttää kerros ratapihan 100-vuotista historiaa keskellä uudistuvaa kaupunkia. Tavara-aseman kaupunkikuvallinen merkitys on suurin, koska se luo yhdessä veturitallien kanssa aseman rakennettua kultuuriympäristöä. Puutalot muodostavat historiallista arvoa yhdessä tavara-aseman kanssa.
Tämä teksti on kirjoitettu alunperin Pelastetut kaunottaret -näyttelyä varten. Kesäkuussa 2018 Tampereen kaupunginhallitus päätti pitäytyä nykyisessä kaavassa, jossa tavara-asema on suojeltu siirrettävänä. Seuratalo Morkku on jäämässä sen alle, kun taloa siirretään 24 metriä pois tulevan ajoradan eli Ratapihankadun päältä.
 |
